Ajatusjohtajuus, thought leadership, on kirjattu yhä useamman yrityksen strategiseksi tavoitteeksi. Mitä ajatusjohtajuus on ja miten se saavutetaan?
Ajatusjohtajuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tai yritys on omalla toiminnallaan ansainnut oman ydinosaamisalueensa auktoriteetin. Ajatusjohtajuus luo tilanteen, jossa kysyntää syntyy kun ajatusjohtajaa arvostetaan, kuullaan ja haastetaan - positiivisella tavalla. Ajatusjohtaja saa äänensä kuuluviin. Ajatusjohtaja välttää hintakeskustelut ja usein sen referenssitkin ovat kaikkien tuntemia.
Ajatusjohtaja on omalla, systemaattisella ja pitkäjänteisellä toiminnallaan ansainnut osaamisalueensa auktoriteetin. Ja tiesitkö, että 82% päättäjistä kertoo, että ajatusjohtajuus vakuuttaa heitä asioimaan kyseisen yrityksen kanssa?
Viisi askelta ajatusjohtajuuteen
Ajatusjohtajaksi ei tulla sattumalta, vaan se vaatii määrätietoista työtä. Sisältömarkkinointi vauhdittaa ajatusjohtajuuden synnyttämistä, mutta se ei yksin riitä. Ajatusjohtajaksi nousemiseen tarvitaan seuraavat askeleet:
- Strateginen päätös panostaa ajatusjohtajuuteen. Ajatusjohtajuus tarvitsee kasvot. On päätettävä, kuka tai ketkä valituista ajatusjohtajuuden teemoista puhuvat. Sitoutumista ja ajankäyttöä tarvitaan kuitenkin kaikilta yrityksen tasoilta - sen voimakkaampi on viesti, mitä useampi sen puolesta puhuu omalla äänellään. Yhteisen näkemyksen löytäminen, tavoitetilasta viestiminen sisäisesti ja ilmatilan haltuunotto vaativat ajatustyötä ja aikaa. Siksi ajatusjohtajuuteen panostaminen on aina strateginen valinta. Se myös pakottaa määrittelemään teemojen raamit joista puhutaan. Esimerkiksi koneenvalmistajayrityksen pitää nousta konevalmistuksen yläpuolelle ja määrittää, puhuvatko toimialan yleiskehityksestä tai sinne tulevista trenditeemoista ja miten laaja on puheentaso.
- Ydinosaamisalueiden tunnistaminen. Ajatusjohtaja ei puhu kaikesta kaikille, vaan ottaa aiheen omistajuuden tarkkaan rajatulta alueelta. Ilman selkeää ymmärrystä ja päätöstä omasta ydinosaamisalueesta ja sen hyödyistä asiakkaille ei ajatusjohtajuutta synny. Ajatusjohtajuus perustuu aina vahvaan substanssiin - siksi ydinosaamisalueen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää.
- Näkemys. Jos näkemys puuttuu, hukkuu massaan ja puhe on helposti yrityslähtöistä. Siksi ajatusjohtajalla on aina selkeä näkemys siitä, mihin oma liiketoiminta etenkin asiakkaidensa näkökulmasta on menossa. Ajatusjohtajan näkemys on perusteltu, yllättävä ja oivalluttava.
Lue Wärtsilän case Path to 100% -teemasta! - Rohkeus. Ajatusjohtaja luo trendejä, tulkitsee toimialan ilmiöitä, ravistelee totuttuja toimintatapoja ja antaa näkemyksensä tulevaisuudesta. Ajatusjohtaja on valmis vastaamaan kyseenalaistuksiin, tulkitsemaan ja pitämään oman näkemyksensä. Tämä vaatii rohkeutta.
- Läsnäolo. Ajatusjohtajuus ei ole yksisuuntaista torveen toitottamista, vaan sen syntyminen vaatii aktiivista dialogia, avoimuutta ja rehellisyyttä. Ajatusjohtaja on helposti lähestyttävä ja luotettava. Ajatusjohtaja haastaa rakentavalla tavalla alansa konventioita ja osoittaa, että virheidenkin avulla voi kasvaa. Tällaisen läsnäolon myötä ajatusjohtaja kasvattaa ympärilleen teemasta kiinnostuneen joukkion.
Ajatusjohtaja luo trendejä, tulkitsee ilmiöitä, ravistelee toimintatapoja ja antaa näkemyksensä.Ajatusjohtaja luo trendejä, tulkitsee ilmiöitä, ravistelee toimintatapoja ja antaa näkemyksensä.
Kiinnostuitko? Lataa aiheesta oppaamme!