Kysyimme Sisältömarkkinonnin budjetointi -webinaariosallistujilta, miten he omaa sisältömarkkinointibudjettia rakentavat nyt ja tulevaisuudessa. Lue tuloksia alta.
Pidimme webinaarin sisältömarkkinoinnin budjetoinnista ja kysyimme myös osallistujilta, miten he omaa budjettia rakentavat. Webinaariin osallistui reilut 100 kuulijaa. Vastausten määrä ei ole tilastollisesti pätevä, mutta ne antavat tukea meidän omalle kokemukselle asiakkaittemme budjetoinnista ja näyttävät suuntaa, mitä yritykset arvostavat ja miten he budjetoivat sisältömarkkinointia.
Kysyimme aluksi, kuinka monella on ylipäätään oma budjetti sisältömarkkinoinnille. Vastaajista 31 prosenttia kertoi, että heillä on käytössä oma budjetti sisältömarkkinoinnille, kun taas 61 prosenttia totesi, ettei heillä ole budjettia. Vain 8 prosenttia ei tiennyt, onko heillä budjettia. Näiden lukujen valossa voisi todeta, että sisältömarkkinointi ei ole saavuttanut suomalaisissa yrityksissä vielä täyttä jalansijaa.
Yksi selittävä tekijä toki on se, että sisällöntuotanto- ja jakelu saattavat sisältyä muuhun markkinointibudjettiin eli sisältömarkkinoinnilla ei ole omaa erillistä budjettia. Tai sitten sisältömarkkinointiin ei panosteta – monella on se ajatus, että ”joku” voi tehdä niitä sisältöjä, jolloin rahalliset panostukset ovat vähäiset. Sisältömarkkinointia pitkäjänteisesti tekevät tietävät, että on oma tieteenlajinsa tehdä myynnillistä, asiakaslähtöistä ja tavoitteisiin tähtäävää sisältöä.
SISÄLTÖMARKKINOINNIN RAHALLISET PANOSTUKSET NYT
Toinen kysymys kartoitti sitä, mihin sisältömarkkinoinnissa tällä hetkellä käytetään rahaa.
Top 3 sisältömarkkinoinnin panostamisen kohdetta ovat:
- Sisällöntuotanto eli eri tyyppisten sisältöjen tekeminen 78 %
- Sisältöjen jakeluun liittyvä maksullinen mainonta (sponsorointi ja mainonta) 41 %
- Sisältömarkkinoinnin henkilöstöresurssit 36 %.
Mittaaminen ja analytiikka eivät sen sijaan päätyneet top 3:een rahankäytössä kuin 10 prosentilla.
Selvästi tärkeimmäksi tällä hetkellä siis koettiin sisältöjen tekeminen. Tämä on loistava tulos, sillä hyvää sisältöä ei yksinkertaisesti pysty tekemään ilman investointeja. Tämän lisäksi on selkeästi ymmärretty sosiaalisten medioiden algoritmimuutosten myötä, ettei hyväkään sisältö päädy kohderyhmän silmien eteen ilman panostusta jakeluun – ja nimenomaan panostusta rahalla haettuun näkyvyyteen. Kolmanneksi tärkein raharesurssien kohde oli henkilöstöresurssit. Hyvin moni yritys rekrytoi parhaillaan osaavia sisältömarkkinoinnin ammattilaisia täydentämään markkinoinnin tiimiä.
Mittaamisen ja analytiikan roolista sisältömarkkinoinnin panostuksissa en ollut hämmästynyt, sillä keskustelut asiakkaiden kanssa kertovat samaa tarinaa: sisältömarkkinoinnissa panostetaan vielä liian vähän ymmärrykseen sisältöjen tehokkuudesta ja toimivuudesta.
SISÄLTÖMARKKINOINNIN RAHALLISET PANOSTUKSET TULEVAISUUDESSA
Kolmas kysymys kartoitti tulevaisuuden panostuksia:
Top 3 sisältömarkkinoinnin panostamisen kohdetta tulevaisuudessa ovat:
- Sisällöntuotanto 66 %
- Sisältöjen jakeluun liittyvä maksullinen mainonta (sponsorointi ja mainonta) 64 %
- Jaettuna kolmantena sijana: Sisältömarkkinoinnin palvelut kumppaneilta 43 % ja Sisältöjen mittaaminen ja analytiikka 43 %
Eli jatkossa näyttäisi siltä, että panostetaan edelleen itse sisältöjen tuottamiseen, mutta siihen panostukset hieman vähenevät. Rahaa sisältöjen jakeluun käytetään entistä enemmän. Tärkeiksi panostamisen kohteiksi nähdään tulevaisuudessa sisältömarkkinoinnin palveluiden hankkimisen kumppaneilta (täällä ollaan!) sekä sisältöjen mittaaminen ja analytiikka. Iso muutos panostuksissa oli selvästi se, miten sisältöjen tehokkuutta voidaan mitata. Tämä on hyvä asia, sillä sisällöt ja sisältömarkkinointi voivat saadaan arvostusta vasta sitten, kun niiden toimivuus liiketoiminnan kasvun tekijänä voidaan lukujen valossa todeta.
Miten teillä budjetoidaan sisältömarkkinointia? Katso DiffeROI-webinaari sisältömarkkinoinnin budjetoinnista
Lue miten asiakkaamme Rudus kolminkertaisti kävijäliikenteensä sinnikkäällä sisältömarkkinoinnilla
